Lumen iloja!

Viikonloppuna Hepsu pääsi tutustumaan lumeen todenteolla. Voi sitä riemua! Pikku russelipoika oli paratiisissa. Jokainen lumipallo piti tuhota samantien. Ja mikä onni, että pallot eivät kuitenkaan koskaan loppuneet!

Maanantaina Heppu joutui ensimmäistä kertaa käyttämään fleace-asua, kun oli kylmää ja tuulista. Koiraraukka ei voinut ymmärtää, miksi tälläinen kärsimys täytyy kokea. Kun sain fleacen Hepun päälle, raukka halvaantui samantien. Ulos asti, kun päästiin niin Heppu piiloutui jokaisen puskan ja heinänkorren taakse. Lisäksi yritti vielä ryömimällä saada pukua pois. Voi apua, toivottavasti ei tule kylmää talvea.. Mentiin pelloille, ja vielä kun päästin Hepun vapaaksikin, niin koiruli kipitti ruohontaakse piiloon (eikä meinannut tulla luoksekutsusta paikalle). Tietysti se on hankalaa syödä namia, kun suukin oli halvaantunut. Pikkuhiljaa pellon hajut voitti puvun häpeän, ja oli jopa kivaa :)

Maanantaina treenasimme vielä bh-kokeen kaupunkiosiota koirien ohituksen osalta. Paikalla oli kolme erilaista häiriökoiraa. Heppu ohitti kaikki kiltisti tuijottamalla mua silmiin. Ainoa ongelma oli, kun kaikki kolme koiraa käveli heti meidän perässä. Eipä tämä tosiaan hirveästi ylimääräistä harjotusta kaipaa, kun lenkillä aina harjoitellaan. Treeneistä tuleekin nyt vähän taukoa. Agilityä on vielä ensi viikolla, mutta muuten ollaan jo joulutauolla. Tehdään varmasti kuitenkin kotona omia treenejä. Ja ehkä keksitään jotain kivoja uusia temppujakin!

Hepun poikamiesviikko ja joulumätsäri

Olin viime viikon työmatkalla, joten pojat jäivät keskenään kotiin. Tomia taisi hiukan jännittää, kun koko viikonlopun ennen reissua paasasin, että vesi pitää muistaa vaihtaa, ja ruokaa ei saa unohtaa.. Lisäksi vielä varmistin, että kasvistätin numero varmasti löytyisi, jos jotain ongelmia tulisi. Oikeasti minua jännitti, kuinka iso ikävä minun Heppu tulisi. Pojilla meni viikko mainiosti. Puolessa välissä viikkoa tuli kuva tyytyväisestä hauvasta. Ikävä oli kova, joten oli ihana tulla perjantaina kotiin murusten luo. Heppu näytti omaa intoaan puremalla mun käsiä..

Perjantain-iltana lähdimme vielä koirakeitaan joulumätsäriin. Menimme yhdessä Yoda-russelin kanssa. Paikalla oli todella paljon porukkaa eikä tilaa ollut kauheasti. Mahduimme kuitenkin yhteen nurkkaan. Alkukehät olivat ihan sekaisin pieniä ja isoja koiria sekä aikuisia ja pentua. Alkukehästä pääsi sitten jatkoon erilaisiin katekorioihin: paras pää, paras turkki, paras ilme, paras yhteistyö, paras esittäjä, tonttutytön suosikki ja koirakeitaan kaunein koira. Me päästiin paras ilme jatkokehään. Heppu esiintyi tosi mallikkaasti. Se seisoi oikein nätisti pitkiäkin aikoja. Pöydälläkin meni ihan hyvin, vähän hampaiden tarkastusta vastusteli. Jatkokehässä ei sitten päästy neljän parhaan joukkoon, vaikka selvästi tuomarit kävi kiistelyä meidän ja viereisen corgin välillä. Minusta oli ihanaa nähdä kuinka meidän yhteistyö on kehittynyt, ja Hepulla tuntui olevan hauskaa (kellä nyt ei olisi, kun nakkia tulee ihan vaan kun seisoo). Yoda pärjäsi hienosti voittamalla tittelin tonttutytön suosikki. Hauska ilta, ja poju oli ihan poikki, kun päästiin kotiin.

Maanantaina päästiin taas treenien makuun. Vuorossa oli bh-kokeen kaupunkiosion treeni. Mentiin uuteen ympäristöön, missä harjoiteltiin koiran ohitusta, auton pysähtymistä kohdalle ja kaupaneteen jääntiä. Koiran ohitus oli ainut, missä oli vähän ongelmia. Heppu tosin tajusi äkkiä, että nyt ollaan treenaamassa, eikä enään välittänyt koirasta. Onneksi koiranohitusharjoituksia tulee joka päivä.