Bh-treeni murkun kanssa

Keskiviikkona oli taas bh treenit. Tarkoituksena oli tehdä paikkamakuuta häiriön alla, seuraamista ja luoksetuloa. Harjoitukset oli ulkona ja kenttä hirveän mutainen. Heppu suostui kyllä menemään maahan, mutta kylmä maa aiheutti ongelmia; Heppu nousi lähes välittömästi seisomaan tai istumaan. Tein vaan pari lyhyttä onnistumista, ja päätettiin kouluttajan kanssa jättää paikkamakuu tältä erää vain kotitreeneihin. Muuten Heppu työskenteli mainiosti. Luoksetulot aivan mainioita (otin luoksetulot istumasta, niin ei tarvinut odottaa maassa). Tehtiin molempia eteentuloa ja suoraan sivulle tuloa; aina meni oikein ja vauhti oli tosi hyvä. Seuraaminen onnistuu jo kohtalaisen hyvin; ongelmana on vain jatkuvan kontaktin ylläpito lähdössä ja käännöksissä. Tehtiin erittäin lyhyitä pätkiä, jolloin saatiin paljon onnistumisia.

Työntää kyllä tuo murkkuikä treeneissäkin läpi. Heppu miettii kokoajan, onko käskyn noudattaminen kannattavaa. Ja sitten tämä prinsessaleikki, kun ei voi kastella mahaa.. Tarkenee kyllä uida, mutta ei olla paikallaan maassa. No, onneksi tätä tehdään molempien iloksi, niin voidaan keskittyä niihin juttuihin, mitkä on kivoja.

Vielä kuva meidän kumarrusharjoituksista.

Intervallia ja uudet valjaat

Sunnuntai-iltana menimme vielä Hepsun kanssa hölkkäilemään. Ajattelin kokeilla intervalleja, kun voisi olla koiralle motivoivampaa juosta välillä spurtteja ja sitten taas haistella palauttavilla osilla. Tämä olikin todella toimiva treeni. Lyhyen lämmittelyn jälkeen tehtiin minuutin mittaisia spurtteja kävely palautuksella viisi kertaa (tuntui Hepulle sopivalta määrältä). Heppu spurttailikin aivan innoissaan, ja minäkin sain intoa ja vauhtia lisää. Huomasin kuitenkin, että Hepun valjaat eivät oikein sopineet tarkoitukseen; ilmeisesti valjaat olivat liian pienet, kun kiristivät kaulaa. Heti maanantaina käytiin ostamassa uudet. Pohdinnan ja sovittelun jälkeen päädyimme Rukkan mini comfort-malliin. Toivottavasti ovat paremmat.

Uutena temppuna harjoittelemme kumartamista. Temppu tuntuu Hepulle haastavalta (mukava välillä näinkin), mutta tänään saimme jo muutaman onnistumisenkin. Harjoitukset jatkuu :)

Treenejä ja kiukuttelua

Tällä viikolla oli taas useat treenit; maanantaina bh-kurssi, keskiviikkona agility ja perjantaina toko. Lisäksi tietysti kotona puuhailua.

Treenit:
Maanantaina käytiin iltapäivällä Hepun kanssa hölkkäilemässä. Matkaa kertyi taas kuutisen kilsaa. Heppu jaksoi fyysisesti ihan hyvin, mutta keskittyminen alkoi herpaantumaan viimeisen kilometrin aikana. Ajattelin, että nyt aluksi tämä kerran viikossa hölkkäily varmasti riittää Hepulle, pysyy mielenkiinto paremmin jatkossakin.
Hölkkäily väsytti kyllä pikku miestä aikalailla ja illalla olisi vielä bh-kurssin treenit. Jo treeneihin lähtiessä mietitytti, miten Heppu jaksaa. Aluksi kuitenkin oltiin ihan innosta soikeana. Ensimmäisenä treenattiin bh-kokeen seuraamiskaaviota palkiten aina, kun tarvitsi. (Kaavio löytyy linkin takaa). Tehtiin muutama kerta peräkkäin. Treeneissä oli paljon koiria, kaikki treenaili vähän eri juttuja, joten häiriötä oli paljon. Ensimmäinen seuraus meni todella hyvin. Heppu tarvitsi muutaman palkan, ja seurasi todella innokkaasti, mutta sitten iski väsymys/motivaatiopula. Huomio oli kaikkialla muualla paitsi käskyissä. Nami oli pikkumiehen ainoa motivaatio :) . En turhaan viitsinyt pakottaa, joten leikittiin aika paljon ja tehtiin vaan ihan lyhyitä treenipätkiä. Ensi kerralla ei sitten käydä juoksemassa ennen treenejä. Hepun kanssa täytyy käydä lenkillä juuri ennen treenejä, koska muuten energiaa on liikaa eikä keskittymisestä tule mitään. Yleensä noin 0,5-1h kävely toimii parhaiten.
Keskiviikkona oli agility treenit. Nyt valmistautuminen onnistui hyvin. Heppu oli täynnä energiaa, mutta kuitenkin jaksoi keskittyä. Treenissä oli useampi aita peräkkäin, aitahyppy sivusta ja pituushyppy. Hepun kanssa aloitettii vielä yhdestä aidasta ja sitten kaksi peräkkäin. Yksi meni tosi hyvin, mutta kahden aidan takaa Hepun oli vaikea huomata palkkaa. Tämän rupesi luonnistumaan, kun päästiin vauhtiin. Seuraavalla vuorolla tehtiin pituushyppy ja aita sivusta. Pituushypyssä Hepulle laitettiin vaan yksi palikka. Heppu, joka pelaa aina varmaan päälle, otti kuitenkin kunnon hypyn. Hienosti meni. Aita sivusta ei tuottanut mitään ongelmaa. Heppu on ryhmän nuorin ja ainoa, jolla ei ole mitään kokemusta agilitysta aikaisemmin. Kouluttaja mielestä muiden tason kiinnisaaminen Hepun tempperamentilla ei ole pitkä projekti. Kotiläksynä namialustan käyttöönotto.
Perjantaina treenattiin sitten tokoa. Kurssilla ollaan tähän mennessä opeteltu seuraaminen, jäävä maahanmeno, luoksetulo ja paikkamakuu. Ensimmäisenä tehtiin kokeenomainen treeni, missä oli seuraaminen, jäävä maahanmeno ja luoksetulo. Palkata sai joka välissä ja epäonnistuneet suoritukset toistettiin, kunnes onnistui. Heppu oli ensimmäisenä. Seuraaminen meni ok. Heppu menetti kiinnostuksen ekassa lähdössä, mutta kun otettiin uusiksi lähti se heti mukaan. Käännös oikealla oli vaikeampi kuin käännös vasemmalla. Sitä täytyy treenata. Maahanmeno liikkeestä ei myöskään onnistunut ekalla; Heppu meni kyllä maahan, mutta rupesi haistelemaan ja nousi ylös. Toisella kerralla ei mitään ongelmaa, maahanmenoa voisi yrittää kuitenkin nopeuttaa. Haistelu on vaihtelevasti ongelmana. Musta tuntuu, että joku oli pudotellut nameja maahan, kun haistelusta ei meinannut tulla loppua. Luoksetulo oli todellinen onnistuminen. Odotus oli hyvä, vauhtia riitti ja luoksetulo suoraan sivulle. Nappi suoritus Heppu! Muiden tehdessä samaa sarjaa harjottelimme Hepun kanssa istu, maahan ja seiso käskyjä. Keskittyminen selkeästi parani loppua kohti, ja Heppu erotti käskyt toisistaan lähes aina. Seiso-käsky tarvitsee vielä välillä käsimerkin.
Ilmoittauduimme möllitokon mölliluokkaan 10.11. Veikkolaan. Mölliluokassa on seuraaminen taluttimessa, paikkamakuu 1min (saa olla koiran lähellä), yksi jäävä, luoksetulo ja hyppy. Palkata saa liikkeiden välissä ja kehua koko ajan. Vähän motivaatiota treeneihin :)
Kotona on lisäksi treenattu jalkojen välistä pujottelua, joka alkaa jo sujumaan. Uutena temppuna ajattelin kumarrusta, mutta se ei vielä onnitunut.

Tämän viikon uudet kiukuttelut:
Maanantain ja tiistain välisenä yönä alkoi kiukuttelu. Ensin Heppu heräsi yllättäen johinkin ja alkoi haukkumaan. Ensimmäisellä kerralla ei kestänyt, kun hetken, mutta toistui sitten puolen tunnin päästä. Ei auttanut muu kuin hakea koira makuuhuoneeseen ja laittaa ovi kiinni. Sitten onneksi meni ohi. Tämä kuitenkin jatkui myös seuraavana yönä, ja olimme varma, että meillä on nyt uusi ongelma. Mietittiin jo kaikkia ratkaisuja, mutta onneksi ongelma on nyt hävinnyt. Toinen uusi kiukkuilu, minkä Heppu keksi, oli aamujen viivytys. Tiistaiaamuna ilmeisesti väsytti niin paljon, että ei aamulenkki houkutellut. Niinpä Heppu päätti istua olohuoneessa, kun minä olin ovella huutamassa hauvaa lenkille (yleensä siis koiruli odottaa ulko-ovella, että minä olen valmis). Nameilla houkuttelemalla sitten päästiin lähtemään. Lenkillä oltiin kyllä intopiukeena. Sama ongelma keskiviikkoaamuna ja vielä torstainakin. Perjantaina sitten odoteltiin taas normaalisti ovella. Kummallisia pentukoiran aivotuksia.

Muuta hauskaa viikolla:
Tiistaina lenkkeiltiin labbis ystävän Ronjan kanssa. Tai siis Hepun mielestä ystävän, mutta Ronja pitää Heppua enemmänkin rasittavana natiaisena. Kivaa kuitenkin oli kaikilla ja Heppu pulahti vähän uimaankin..
Eilen ja tänään on käyty pitkillä aamulenkeillä, ja Heppu on toipunut rankasta viikosta nukkumalla ketarat sojolla ja repimällä leluja. Rakastettu pehmojalkapallo menetti viimeisetkin sisälmykset. Vaidossa laatikosta löytyi possu.
Lisäksi uskalsimme vihdoin ottaa esiin ensimmäisen karvamaton. Heppu viihtyikin matolla hyvin.

Toko-treenit ja rentouttava viikonloppu

Perjantaina oli taas odotetut toko-treenit. Aiheena paikkamakuu, maahanmeno sekä seisominen jäävissä liikkeissä ja luoksetulon odotus. Paikkamakuussa Heppu pysyi hyvin paikallaan, ja meni ensimmäisellä käskyllä maahan. Itse kiinnitin huomiota, että en vilkuillut koiraa käskyä antaessa. Aika ei ollut kovinkaan pitkä, mutta vierässä olevat koirat olivat aika levottomia, ilokseni Heppu ei juurikaan niistä välittänyt. Paikkamakuussa voisin lisätä matkaa sekä kiinnittää huomiota omaan asentoon ja käskyn antoon.

Jäävistä liikkeissä ollemme harjoitelleet jo maahanmenoa kokonaisena liikkeenä, kuitenkin niin että kyykistyn reilusti antaessani käskyn. Kouluttajan mielestä voisin jo vähentää apua. Täytyy kokeilla pelkällä suullisella käskyllä tai ihan pienen niiauksen kanssa ensin kotona. Seisomaan jääminen on Hepulle vaikeampaa. Harjoittelimme kiertämällä ja pysähtymällä. Se onnistui hyvin, mutta en uskalla vielä kokeilla kokonaista liikettä. Harjoittelimme vielä käskyjen erottamista, niin että peruutin, Heppu tuli perässä ja annoin käskyn "maahan", "istu" tai "seis". Heppu tarjosi helposti maahanmenoa, jos ei kuunnellut. Muutamien toistojen jälkeen homma rupesi kuitenkin onnistumaan. Hepulle tälläiset "kuuntelu"-harjoitukset tekevät todella hyvää.

Tähän asti Heppu jaksoi keskittyä todella hyvin. Välillä huomio kiinnittyi hajuihin ja ympäristöön, mutta sain sen käskyllä samantien takaisin. Viimeisen harjoituksen, luoksetulon odotuksen, alkaessa Heppu oli jo vähän levoton. Säännöllisellä palkkauksella pysyi kuitenkin perusasennossa odottamassa omaa vuoroaan. Odotuksen kanssa ei ollut mitään ongelmia. Koko tunnista saimme kehuja; Heppu olikin esimerkillinen oppilas. Kotona ennen treenejä Heppu oli oikea äkäpussi, onneksi pääsi purkamaan energiaa treenaamiseen. Illalla oli tyytyväinen ja rauhallinen koira :).

Viikonloppuna Heppu pääsi taas omaan paratiisiinsa. Lauantaina käytiin maalla jahtaamassa hiiriä, mökillä kaivamassa kuoppia, tapaamassa norwichinterrierikaveria Rekua ja vielä kirsikkana kakun päällä meidän kummipojan kanssa syömässä herkkuja. Sunnuntainakin Heppu pääsi leikkimään isossa pihassa, pitkälle lenkille ja vielä uimaankin. Nyt maistuukin sitten uni takan lämmössä.

Heppu Hepuli

Tarmokkaan pikku russelipojan elämä on täynnä mielenkiintoisia hetkiä. Hepun kanssa harrastamisesta ja puuhailusta on tullut myös minulle harrastus.

Heppu on ollut osa meidän perhettä nyt lähes puoli vuotta. Omapäistä pikkuterrieriä saa aina välillä muistuttaa, kuka on pomo. Heppu on kuitenkin ahkera työskentelijä ja nopea oppimaan.

Tähän blogiin kirjoittelen Hepun elämästä yleisesti, mutta myös treeneistä ja puuhailuista. Käymme tällä hetkellä tokossa, agilityssä ja treenaamme BH-kokeeseen. Kiinnostusta on myös pelastuskoirapuolelle. Lisäksi opettelemme erilaisia pikku temppuja kotona.