Sunnuntaina alkoi valjaiden käyttöharjoitukset. Tähän asti on käytetty kävelylenkeillä pantaa, mutta koska juoksuun tarvitaan joka tapauksessa valjaat, niin niidenkin käyttö on harjoiteltava. Meillähän nämä jutut eivät suju helpolla. Ensimmäinen kerta meni ihan ok, Heppu tuli mukana eteiseen eikä tajunnut, että nyt tuli valjaat. Seuraava kerta ei ollutkaan enään yhtä yksinkertainen, Heppu muisti taas, että hänhän voi kipittää karkuun. Nyt sitten taas napataan koiruli kainaloon ja pistetään valjaat niskaan. Toivottavasti ei tarvitse montaa kuukautta jatkaa ennen kuin jääräpää luovuttaa...
Tällä viikolla oli taas agilitya. Aloitimme kontakti esteen harjoittelun ja kertasimme pituushyppyä. Onneksi olimme harjoitelleet namikipon, koska siitä oli todella paljon hyötyä; Heppu näkee sen kaukaa ja se motivoi sekä rauhoittaa menoa. Ensin teimme puomilla kontakti harjoituksia aloittaen lopusta. Eli koira hyppää esteen vierestä suoraan kontaktialueelle, kävelee muutaman askeleen ja jää paikalleen takajalat kontaktilla ja etujalat maassa. Namikippoon oli helppo syöttää lisää nameja ja Heppu pysyi hyvin kontaktilla. Lisää harjoitusta täytyy kuitenkin käydä tekemässä, että saa vähennettyä palkkaus frekvenssiä. Pituushyppyä tehtiin ensin yksinään ja sitten aidan ja pituuden sarjana. Oikealta ohjatessa Heppu viiletti suoraan namikipolle esteiden yli, mutta vasemmalta puolella ollessaan halusi ottaa kontaktia (taitaa toko vähän näkyä :) ). Vasenkin onnistui, kun lähdin vasta vähän Hepun jälkeen mukaan. Kivat treenit ja Heppu jaksoi hyvin. Täytyy yrittää keritä vähän itsenäisesti treenaamaan tota kontaktia.
Hepulla oli muutenkin hauska keskiviikko, kun pääsi osallistumaan kotipuuhiin. Iltapäivällä oli ylläri hommana Tomin kanssa polkupyörän takakumin vaihto. Jos sisäkumissa ei ollut reikää valmiiksi, niin sen käsittelyn jälkeen ainakin oli. Mutta kyllä oli kivaa; uudet lelut pihalla toivat hupia pitkäksi aikaa. Tässä kait pitäisi olla varovainen, ettei innostu puhkomaan ehjiä renkaita :). Toinen uusi hauska leikki oli ryömiä mun ali, kun tein lankkuvatsaa. Lisää myös itselle jännitystä, ettei vaan rojahda alas juuri, kun koira on alla. Siellä tuntui olevan myös mukava paikka syödä luuta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti