Lumen iloja!

Viikonloppuna Hepsu pääsi tutustumaan lumeen todenteolla. Voi sitä riemua! Pikku russelipoika oli paratiisissa. Jokainen lumipallo piti tuhota samantien. Ja mikä onni, että pallot eivät kuitenkaan koskaan loppuneet!

Maanantaina Heppu joutui ensimmäistä kertaa käyttämään fleace-asua, kun oli kylmää ja tuulista. Koiraraukka ei voinut ymmärtää, miksi tälläinen kärsimys täytyy kokea. Kun sain fleacen Hepun päälle, raukka halvaantui samantien. Ulos asti, kun päästiin niin Heppu piiloutui jokaisen puskan ja heinänkorren taakse. Lisäksi yritti vielä ryömimällä saada pukua pois. Voi apua, toivottavasti ei tule kylmää talvea.. Mentiin pelloille, ja vielä kun päästin Hepun vapaaksikin, niin koiruli kipitti ruohontaakse piiloon (eikä meinannut tulla luoksekutsusta paikalle). Tietysti se on hankalaa syödä namia, kun suukin oli halvaantunut. Pikkuhiljaa pellon hajut voitti puvun häpeän, ja oli jopa kivaa :)

Maanantaina treenasimme vielä bh-kokeen kaupunkiosiota koirien ohituksen osalta. Paikalla oli kolme erilaista häiriökoiraa. Heppu ohitti kaikki kiltisti tuijottamalla mua silmiin. Ainoa ongelma oli, kun kaikki kolme koiraa käveli heti meidän perässä. Eipä tämä tosiaan hirveästi ylimääräistä harjotusta kaipaa, kun lenkillä aina harjoitellaan. Treeneistä tuleekin nyt vähän taukoa. Agilityä on vielä ensi viikolla, mutta muuten ollaan jo joulutauolla. Tehdään varmasti kuitenkin kotona omia treenejä. Ja ehkä keksitään jotain kivoja uusia temppujakin!

Hepun poikamiesviikko ja joulumätsäri

Olin viime viikon työmatkalla, joten pojat jäivät keskenään kotiin. Tomia taisi hiukan jännittää, kun koko viikonlopun ennen reissua paasasin, että vesi pitää muistaa vaihtaa, ja ruokaa ei saa unohtaa.. Lisäksi vielä varmistin, että kasvistätin numero varmasti löytyisi, jos jotain ongelmia tulisi. Oikeasti minua jännitti, kuinka iso ikävä minun Heppu tulisi. Pojilla meni viikko mainiosti. Puolessa välissä viikkoa tuli kuva tyytyväisestä hauvasta. Ikävä oli kova, joten oli ihana tulla perjantaina kotiin murusten luo. Heppu näytti omaa intoaan puremalla mun käsiä..

Perjantain-iltana lähdimme vielä koirakeitaan joulumätsäriin. Menimme yhdessä Yoda-russelin kanssa. Paikalla oli todella paljon porukkaa eikä tilaa ollut kauheasti. Mahduimme kuitenkin yhteen nurkkaan. Alkukehät olivat ihan sekaisin pieniä ja isoja koiria sekä aikuisia ja pentua. Alkukehästä pääsi sitten jatkoon erilaisiin katekorioihin: paras pää, paras turkki, paras ilme, paras yhteistyö, paras esittäjä, tonttutytön suosikki ja koirakeitaan kaunein koira. Me päästiin paras ilme jatkokehään. Heppu esiintyi tosi mallikkaasti. Se seisoi oikein nätisti pitkiäkin aikoja. Pöydälläkin meni ihan hyvin, vähän hampaiden tarkastusta vastusteli. Jatkokehässä ei sitten päästy neljän parhaan joukkoon, vaikka selvästi tuomarit kävi kiistelyä meidän ja viereisen corgin välillä. Minusta oli ihanaa nähdä kuinka meidän yhteistyö on kehittynyt, ja Hepulla tuntui olevan hauskaa (kellä nyt ei olisi, kun nakkia tulee ihan vaan kun seisoo). Yoda pärjäsi hienosti voittamalla tittelin tonttutytön suosikki. Hauska ilta, ja poju oli ihan poikki, kun päästiin kotiin.

Maanantaina päästiin taas treenien makuun. Vuorossa oli bh-kokeen kaupunkiosion treeni. Mentiin uuteen ympäristöön, missä harjoiteltiin koiran ohitusta, auton pysähtymistä kohdalle ja kaupaneteen jääntiä. Koiran ohitus oli ainut, missä oli vähän ongelmia. Heppu tosin tajusi äkkiä, että nyt ollaan treenaamassa, eikä enään välittänyt koirasta. Onneksi koiranohitusharjoituksia tulee joka päivä.

Viikon pääpuhailut

Valjaiden käyttöharjoitukset ovat edenneet seuraavalle tasolle; Heppu työntää pään jo itse valjaiden läpi. Hurraa! Miten tähän on päädytty? Olemme siis olleet johdonmukaisia siitä, että lenkille ei mennä ilman valjaita (pantaa käytetään vaan treeneissä). Ja sain hyvän vinkin naksuttimen käytöstä opettelussa. Naksutin ei ollut juuri käsien ulottuvissa, mutta otin namit ja "hyvä"-sanan käyttöön. Valjaat minun kädessä, hyvä&nami, valjaat lähemmäs Heppua, h&n, valjaat koskettaa, h&n, valjaat osuu kunnolla, h&n, valjaat lähestyy naamaa, h&n, valjaat sujahtaa läpi, h&n ja valjaat kiinni, h&n. Aika pikaseen olen vähentänyt välivaiheita; nyt palkka enään valjaat näkyy, pää läpi ja valjaat kiinni. Voiton puolella siis. Ja mikä parasta, Heppu tulee taas innokkaasti eteiseen.

Keskiviikkona myös innostuin vähän trimmailemaan. En ollut vielä testannut sormitutteja, nyt kokeilin. Mielettömän kätevät! Trimmasin selkää ja aloitin päätä. On Hepullakin mukavampaa, kun silmien edessä ei taas ole karvoja. Kuvittelin, että karvasta ei vielä kauheasti irtoa, kun käsillä oli kokeillut. Väärässä olin, tuteilla lähti hyvin! Karvaa irtosi paljon.  Täytyy tänään vielä tehdä pää loppuun ja ehkä jalat. Mahasta ja hännästä Heppu oli aika arka. Täytyy varmaan ostaa ohennussakset näitä varten. Oli yllättävän mukavaa puuhaa, aika vaan loppui kesken (ja Hepun kärsivällisyys).

Trimmauksesta olikin kiva jatkaa agitreeneihin. Heppu oli vielä lenkin jälkeenkin täynnä energiaa ja vähän kiukkuinenkin. Otin kuitenkin Hepun häkin halliin sisään. Virhe, voi taivas sitä ulvomista. Ei meinannut hiljentyä millään, sitkeä sissi. Uutena asiana oli ohjaustekniikkaa. Olen jo tietysti unohtant tekniikan nimen :). Ideana kuitenkin se, että ohjataan koira esteelle ja sitten vaihdetaan itse puolta koiran takaa. Heppu ei pelkää irrota, joten minkäänlaista ongelmaa ei ollut; hypyt menee tosi nätisti ja suoraan palkalle. Tehtiin kolmen hypyn sarjan, jossa viimeisessä vaihdettiin puolta. Kun mentiin Hepun kanssa radalle, niin Heppu kävi ensin tekemässä esteet pariin kertaan ja sitten tuli kiltisti odottamaan lupaa lähteä. Heppu pysyy lähes varmasti lähdössä paikallaan kunhan sen ensin saa sinne :). Lisäksi jatkettiin edelliskerralla aloitettuja kontaktiharjoituksia. Heppu oli edennyt valtavasti, vaikka ei oltukaan treenattu kertaakaan. Heppu oli selkeästi miettinyt jutskia :). Lisäksi itsenäisesti harjoiteltiin vielä esteiden edessä pysymistä. Heppu pysyi tosi hyvin, jee!

Perjantaina oli viimeiset toko MT0-kurssin treenit. Haikeat fiilikset. On ollut todella hyvä kurssi meille. Minun ja Hepun yhteistyö on kehittynyt hirveästi. Heppu edelleen hastelee, mutta saattaa kesken hajujenkin kuunnella. Heppu ottaa hyvin kontaktia, ja haasteellinen seuraamiseenlähteminenkin alkaa useimmin sujua. Viimeisen kerran teema oli kisaomainen harkka ja omat ongelmat. Paikkamakuussa viereinen koira lähti Heppua päin, joten myös Heppu lähti liikkeelle. Sen jälkeen ei enään oikein pysynyt paikallaan. Taas lähdettiin ryömimään mua kohti, pläh. No tehtiin vielä lopuksi uudestaan ja se meni sitten tosi hyvin. Seuraaminen oli Hepulta ihan hyvä, mä sen sijaan korjasin Hepun perusasentoja siirtymällä askeleen Heppua kohti, taas tajuamatta sitä. Taas itselle yksi asia muistettavaksi. Jäävistä tehtiin seisominen. Ensimmäisellä yrityksellä haistelua, toinen oli jo paljon parempi. Ainoa ongelma oli, kun palasin Hepun luo, niin se väisti mua, pysyi kyllä seisomassa. Hypyssä sama ongelma, muuten hyvä. Luoksetulo oli kuulema täysikymppi, jee! Omana ongelmana kyselin haistelemisesta. Yhdeksi hyväksi vinkiksi sain, että metallipurkkiin pikkukiviä ja sitten kun Heppu haistelee, niin joku toinen heiluttaa purkkia, ja kun Heppu kääntyy katsomaan minua, niin kehun hirveästi. Muutenkin kuulema voisimme siirtyä enemmän siihen, että kehun/palkkaan, kun Heppu ottaa itse kontaktia. Seuraava haku HSKH:n kursseille alkaa joulukuussa kurssit alkavat sitten tammikuun lopussa tai myöhemmin. Voimme hakea seuraavalle tasolle, jippii.

Harmikseni, en oikein löytänyt joulukuulle mitään toko-kurssia. Tammikuun alkusta menemme koirakoulu toko-luokan tokon jatkokurssille. Ainakin on joku kurssi tulossa, toivottavasti on hyvä. Hallipaikkoja taitaa olla aika vähän, kun sisällä olevia kursseja on niin vaikea löytää. Ennen kuin päästää osallistumaan oikeaan kokeeseen, niin täytyy saada tuo paikkamakuu uudestaan kuntoon ja sitten seisomisen varmuus. Seisomista on onneksi helppo harjoitella kotona. Ja nyt kun joulukuu menee tokon osalta kotitreeneissä, niin olemme aloittanaat noudon harjoittelemisen kapulalla ja kaukojen treenit.

Mulla ei ole mitään kuvia tältä viikolta, mutta laitan pitkän jutun päätteeksi jotain vanhoja kuvia.
Heppu saunoo.

Heppu 3viikkoa, kun käytiin ensimmäistä kertaa katsomassa.

Heppu 8 viikkoa, matkalla omaan kotiin.

Viikonloppu kuvina

Perjantaina tokoiltiin normaaliin tapaan, valitettavasti toisiksi viimeistä kertaa. Harjoiteltiin jäävistä seisomista. Hepulla meni taas tosi hyvin, kun se jaksoi keskittyä. Haistelu on edelleen suurin haaste, varsinkin kun sitä tapahtuu joka välissä. Esimerkiksi luoksetulossa, kun lähden kävelemään poispäin, niin Heppu pysyy kyllä paikallaa, mutta haistelee ympäristöään. Kun käännyn, niin poika näyttää oikein terävältä ja tulee innokkaasta luokse. Ensi kerralla on omat ongelmat aiheena, niin ajattelin ottaa tämän haisteluasian. Se kuitenkin häiritsee kaikkia liikkeitä. Suurin ongelma siis: kuinka teen itsestäni kiinnostavamman/yllättävämmän kuin ympäristön uudet hajut? Ideoita?

Viikonloppuna puuhattiin kaikkea kivaa. Käytiin maalla ja mökillä sekä sunnuntaina kuokittiin Wauhtitytön Queen-pentueen pentutreffejä (pentue on syntynyt kuukautta ennen Heppua). Mökillä oli kivaa vielä käydä uimassa ja kaivaa rantaan kuoppaa. Pentutreffeillä juostiin pellolla hurjassa myrskyssä. Ja lopuksi taisteltiin kepistä Odyn kanssa.

Onnistuneet treenit ulkona!

Keskiviikkona oli bh treenit täynnä onnistumisia. Heppu ei aluksi oikein taas muistanut, että ulkonakin voi treenata, ja maahanmeno ulkona on ollut hirveä ongelma. Sitten kun päästiin vauhtiin, niin innosta ei meinannut tulla loppua. Ensin tehtiin seuraamista erilaisilla käännöksillä ja vauhdeilla; yllättäen molemmilla oli hirmu kivaa. Kehuin Heppua todella vuolaasti, ja poju oli niin ylpeä itsestään. Todettiin, että voidaan tehdä lisäksi vähän tokoa, ettei meni pelkän seuraamisen harjoitteluksi. Jäävistä tehtiin seisomista. Pelkkiä onnistumisia (mistä näitä nyt pukkaa?). Ja Hepustakin oli kivaa; se jäi häntä heiluen seisomaan. Lopuksi vielä vauhdikkaita luoksetuloja. Kun oli ollut noin onnistuneet treenit, niin tein muutaman ihan lyhyen paikkamakuun, ja hirvittävän iso palkka. Huisin hauskaa, kun menee hyvin!

Maanantai-iltana oltiin Ody ja Yoda russeleilen kanssa lenkkeilemässä. Kotona oli vähän väsy poika, taisi nähdä hyviä unia.

Eka möllitoko

Sunnuntaina starttasimme Veikkolaan ihka ekoihin möllitokoihin. Olin ilmottautunut mölliluokkaa, kun ajattelin, että parempi aloittaa kevyesti. Kyllä aamulla jännitti. Perjantaina oli viimeiset treenit ennen mölliä. Kaikki meni aikalailla putkeen; Heppu teki melkein täydellisen liikkeestä maahan. Hyppykin onnistui kohtuu hyvin, vaikka ensimmäisellä kerralla Heppu nuuhki esteen ennen hyppyä. Oli siis hyvät fiilikset sunnuntaille.

Ensin oli tietysti paikkamakuu, oltiin ensimmäisessä ryhmässä. Katselin, että ympärillä olevat koirat vaikuttivat rauhallisilta ja tuomari sanoi, että voi pitää hihnoista kiinni joten ajattelin, että tuskin mitään pääsee tapahtumaan. Olin kuitenkin väärässä, kahden koiran päästä meistä lähti novasgotin noutaja päin Heppua. Onneksi mitään ei sattunut, mutta ei varmasti helpota Hepun sivulle vilkuilua. Otettiin paikkamakuu uudestaan, ja Heppu jäi hyvillä mielin maahan, vähän vinoon asentoon. Heppu nousi korjaamaan asennon itsekseen :). Pisteitä 7, vähennys vinosta asennosta ja ylösnousemisesta. Toivottavasti tästä ei jäänyt mitään Hepulle hampaan koloon. Fiilis ei tässä vaiheessa ollut parhain, kun en käsitä, miksi ei voinut pitää koiraa hihnasta, kun se oli sallittua.

Hieno sivu!

Huolimatta huonosta alusta mentiin innolla yksilö suoritukseen. Taluttimessa seuraaminen meni aluksi pelkäksi haisteluksi, ja minä pidin hihnaa liian tiukalla. Mutta lopussa meni jo tosi hyvin. Alku aina vaikeaa vai kuinka? Pisteitä 6. Harmitti, kun loppu meni niin hyvin. Treeniä, treeniä ja treeniä. Liikkeestä maahan meni hyvin, 8 pistettä. Ei saatu mitään kommentteja, joten vaikea sanoa, mistä pari pistettä meni. Olin itse tyytyväinen. Luoksetulo alkoi pienellä hihnasäädöllä; Heppu onnistui kieputtamaan hihnan takajalan ympäri. Kun tästä selvittiin, Heppu jäi istumaan. Kuitenkin minun kävellessä Hepun pepa nousi ylös ja Hepsu jäi haistelemaan seisovilleen. Ajatus oli, että voi apua, nyt se ei varmaan tule. Ihmeekseni käsky "Heppu sivu" toimi! Pisteitä 7, tilanteeseen nähden hyvä. Netti-ilmoituksen mukaan piti olla vielä hyppy, mutta ei sitten ollukkaan. Tehtiin kuitenkin hyppy (kun annettiin mahdollisuus) ja se meni paremmin kuin koskaan ennen, jeh! Luoksepäästävyys 10, eli yhteensä 80/110. Kun skaalasin sen 200 pisteeseen, oli tulos 145/200 eli 2. tulos. Hyvä me! Nyt vaan lisää treeniä!

Välillä palkkaa

Valjaiden käyttöharjoituksia ja agilitya

Sunnuntaina alkoi valjaiden käyttöharjoitukset. Tähän asti on käytetty kävelylenkeillä pantaa, mutta koska juoksuun tarvitaan joka tapauksessa valjaat, niin niidenkin käyttö on harjoiteltava. Meillähän nämä jutut eivät suju helpolla. Ensimmäinen kerta meni ihan ok, Heppu tuli mukana eteiseen eikä tajunnut, että nyt tuli valjaat. Seuraava kerta ei ollutkaan enään yhtä yksinkertainen, Heppu muisti taas, että hänhän voi kipittää karkuun. Nyt sitten taas napataan koiruli kainaloon ja pistetään valjaat niskaan. Toivottavasti ei tarvitse montaa kuukautta jatkaa ennen kuin jääräpää luovuttaa...

Tällä viikolla oli taas agilitya. Aloitimme kontakti esteen harjoittelun ja kertasimme pituushyppyä. Onneksi olimme harjoitelleet namikipon, koska siitä oli todella paljon hyötyä; Heppu näkee sen kaukaa ja se motivoi sekä rauhoittaa menoa. Ensin teimme puomilla kontakti harjoituksia aloittaen lopusta. Eli koira hyppää esteen vierestä suoraan kontaktialueelle, kävelee muutaman askeleen ja jää paikalleen takajalat kontaktilla ja etujalat maassa. Namikippoon oli helppo syöttää lisää nameja ja Heppu pysyi hyvin kontaktilla. Lisää harjoitusta täytyy kuitenkin käydä tekemässä, että saa vähennettyä palkkaus frekvenssiä. Pituushyppyä tehtiin ensin yksinään ja sitten aidan ja pituuden sarjana. Oikealta ohjatessa Heppu viiletti suoraan namikipolle esteiden yli, mutta vasemmalta puolella ollessaan halusi ottaa kontaktia (taitaa toko vähän näkyä :) ). Vasenkin onnistui, kun lähdin vasta vähän Hepun jälkeen mukaan. Kivat treenit ja Heppu jaksoi hyvin. Täytyy yrittää keritä vähän itsenäisesti treenaamaan tota kontaktia.

Hepulla oli muutenkin hauska keskiviikko, kun pääsi osallistumaan kotipuuhiin. Iltapäivällä oli ylläri hommana Tomin kanssa polkupyörän takakumin vaihto. Jos sisäkumissa ei ollut reikää valmiiksi, niin sen käsittelyn jälkeen ainakin oli. Mutta kyllä oli kivaa; uudet lelut pihalla toivat hupia pitkäksi aikaa. Tässä kait pitäisi olla varovainen, ettei innostu puhkomaan ehjiä renkaita :). Toinen uusi hauska leikki oli ryömiä mun ali, kun tein lankkuvatsaa. Lisää myös itselle jännitystä, ettei vaan rojahda alas juuri, kun koira on alla. Siellä tuntui olevan myös mukava paikka syödä luuta.

Tokoperjantai ja uudet lelut

Perjantaina tokoiltiin taas hallissa. Odotettiin taas innolla tuntia. Kerta oli taas onnistunut; treenattiin paikkamakuuta, hyppiä, jääviä kiertämisestä ja luoksetuloa. Lisäksi treenattiin peilin edessä seuraamista ja toisen koiran ohittamista. Paikkamakuu ei alkanut hyvin, kun Heppu meni huonoon asentoon maahan ja nousi samantien ylös. Meni kuitenkin samantien maahan käskystä ja laittoi takajalat suoraksi. Selvästi parempi asento, koska Heppu pysyi hyvin paikallaan vaikka molemmilla puolilla oli levottomia koiria, joita palkattiin koko ajan. Sen verran naapurit kuitenkin häiritsivät, että Heppu vilkuili koko ajan molemmille puolille. Hyppyä oli kivaa päästä harjoittelemaan, kun ollaan tehty sitä niin vähän. Aloitettiin sillä, että kouluttaja laittoi lelun samalla hypyn toiselle puolelle, kun sanoin käskyn; onnistui ilman ongelmia. Samoin se, että heitin palkan heti hypyn jälkeen. Kokeiltiin vielä niin, että annoin myös "seiso"-käskyn ja palkkasin vasta sen jälkeen. Tämäkin onnistui hyvin. Hepun kanssa on helppo opetella esim. juuri hyppyä ja ruutua, kun se irtoaa minusta niin helposti. Välissä käytiin peilillä harjoittelemassa. Vaikka ohituksien kanssa on ongelmia lenkillä, niin kentällä ne onnistuu ilman ongelmaa. Heppu on selkeästi löytänyt "työminän", kun ei juurikaan kiinnitä muihin koiriin huomiota treeneissä (ainakaan siis silloin, kun tehdään intensiivisesti). Peilillä oli tosi helppo harjoitella jääviä, kun ei tarvitse kurkata, menikö koira maahan. Jäävistä tämä maahanmeno alkaa olla aikas hyvin hallussa (ainakin sisätiloissa). Hyvä, että ainakin yksi liike möllitokoon alkaa olla hallussa :).

Kiertämisestä harjoiteltiin sitten jäävää seisomista. Ollaan koko viime viikko harjoiteltu seisomista, mutta jännitin kuitenkin, että jääköhän Heppu ollenkaan seisomaan. Tehtiin siis niin, että Heppu kiersi siivekkeen, jonka jälkeen kutsuin seuraamaan, sitten seiso ja palkka. Tämä lähti sujumaan hyvin; Hepusta oli tosi kivaa. Ehkä minä pelkään turhaan tätä seisomista. Nytkin Heppu sai kehuja, kun jää tukevasti kaikille jaloille seisomaan. Lopuksi tehtiin vielä luoksetulo. Hepulla meni hyvin, mutta minun pitää muistaa kuunnella ohjeita, eikä antaa käskyjä silloin kun huvittaa :). Minulle kaikki opit tulee kyllä todella tarpeeseen. Huomaan, että annan helposti käsikäskyjä, vaikka Heppu ei niitä tarvitsekkaan. Hypyssäkin ohjasin Heppua kädellä hypylle, vaikka todellakaan ei ollut tarvetta. Oli siis taas kivat treenit molemmille. Heppu jaksoi jo tehdä töitä tehokkaasti noin 50minuuttia. Harmittaa jo valmiiksi, että kurssia on enään 3 kertaa jäljellä. Toivottavasti saadaan treenipaikka tammikuussa alkavalta keväthallikaudelta.

Jännittää jo aikapaljon se viikonpäästä oleva möllitoko, varsinkin kun mennään uuteen paikkaan, niin voi olla, että Heppu vaan haistelee eikä jaksa kiinnittää minuun mitään huomiota. Lisäksi tosiaan jännittää muistanko minä kuunnella käskyjä :). Heppu kyllä osaa kaikki, sittenhän sen näkee millaisella intensiteetillä hommat tehdään. Nakkipalkat vaan kehiin :)

Lauantaina otetiin sitten kivoja harjoituksia kotona, eli namikippo. Hepulla ei mennyt kuin yksi harjoitus tajuta, että kipossa on namia. Kipon sai viedä kauaskin ja Heppu kipitti suoraan kipolle. Helppo ja kiva homma :)

Muuten on ollut ihan vaan rentoutumisviikonloppu. Pallot on saanut kyytiä tänään. Kävin eläinkaupassa ja löysin sieltä kumisen paljon. Innoissani ajattelin, että tämän täytyy kestää vähän pidempää. Taas väärässä, pallo kesti noin 20sekuntia ja perään vielä tuhottiin toinenkin pallo.

Perjantaina ostin uuden palkka lelun; se onkin todella mieleinen, kun siinä on naru, pallo ja karva.

Bh-treeni murkun kanssa

Keskiviikkona oli taas bh treenit. Tarkoituksena oli tehdä paikkamakuuta häiriön alla, seuraamista ja luoksetuloa. Harjoitukset oli ulkona ja kenttä hirveän mutainen. Heppu suostui kyllä menemään maahan, mutta kylmä maa aiheutti ongelmia; Heppu nousi lähes välittömästi seisomaan tai istumaan. Tein vaan pari lyhyttä onnistumista, ja päätettiin kouluttajan kanssa jättää paikkamakuu tältä erää vain kotitreeneihin. Muuten Heppu työskenteli mainiosti. Luoksetulot aivan mainioita (otin luoksetulot istumasta, niin ei tarvinut odottaa maassa). Tehtiin molempia eteentuloa ja suoraan sivulle tuloa; aina meni oikein ja vauhti oli tosi hyvä. Seuraaminen onnistuu jo kohtalaisen hyvin; ongelmana on vain jatkuvan kontaktin ylläpito lähdössä ja käännöksissä. Tehtiin erittäin lyhyitä pätkiä, jolloin saatiin paljon onnistumisia.

Työntää kyllä tuo murkkuikä treeneissäkin läpi. Heppu miettii kokoajan, onko käskyn noudattaminen kannattavaa. Ja sitten tämä prinsessaleikki, kun ei voi kastella mahaa.. Tarkenee kyllä uida, mutta ei olla paikallaan maassa. No, onneksi tätä tehdään molempien iloksi, niin voidaan keskittyä niihin juttuihin, mitkä on kivoja.

Vielä kuva meidän kumarrusharjoituksista.

Intervallia ja uudet valjaat

Sunnuntai-iltana menimme vielä Hepsun kanssa hölkkäilemään. Ajattelin kokeilla intervalleja, kun voisi olla koiralle motivoivampaa juosta välillä spurtteja ja sitten taas haistella palauttavilla osilla. Tämä olikin todella toimiva treeni. Lyhyen lämmittelyn jälkeen tehtiin minuutin mittaisia spurtteja kävely palautuksella viisi kertaa (tuntui Hepulle sopivalta määrältä). Heppu spurttailikin aivan innoissaan, ja minäkin sain intoa ja vauhtia lisää. Huomasin kuitenkin, että Hepun valjaat eivät oikein sopineet tarkoitukseen; ilmeisesti valjaat olivat liian pienet, kun kiristivät kaulaa. Heti maanantaina käytiin ostamassa uudet. Pohdinnan ja sovittelun jälkeen päädyimme Rukkan mini comfort-malliin. Toivottavasti ovat paremmat.

Uutena temppuna harjoittelemme kumartamista. Temppu tuntuu Hepulle haastavalta (mukava välillä näinkin), mutta tänään saimme jo muutaman onnistumisenkin. Harjoitukset jatkuu :)

Treenejä ja kiukuttelua

Tällä viikolla oli taas useat treenit; maanantaina bh-kurssi, keskiviikkona agility ja perjantaina toko. Lisäksi tietysti kotona puuhailua.

Treenit:
Maanantaina käytiin iltapäivällä Hepun kanssa hölkkäilemässä. Matkaa kertyi taas kuutisen kilsaa. Heppu jaksoi fyysisesti ihan hyvin, mutta keskittyminen alkoi herpaantumaan viimeisen kilometrin aikana. Ajattelin, että nyt aluksi tämä kerran viikossa hölkkäily varmasti riittää Hepulle, pysyy mielenkiinto paremmin jatkossakin.
Hölkkäily väsytti kyllä pikku miestä aikalailla ja illalla olisi vielä bh-kurssin treenit. Jo treeneihin lähtiessä mietitytti, miten Heppu jaksaa. Aluksi kuitenkin oltiin ihan innosta soikeana. Ensimmäisenä treenattiin bh-kokeen seuraamiskaaviota palkiten aina, kun tarvitsi. (Kaavio löytyy linkin takaa). Tehtiin muutama kerta peräkkäin. Treeneissä oli paljon koiria, kaikki treenaili vähän eri juttuja, joten häiriötä oli paljon. Ensimmäinen seuraus meni todella hyvin. Heppu tarvitsi muutaman palkan, ja seurasi todella innokkaasti, mutta sitten iski väsymys/motivaatiopula. Huomio oli kaikkialla muualla paitsi käskyissä. Nami oli pikkumiehen ainoa motivaatio :) . En turhaan viitsinyt pakottaa, joten leikittiin aika paljon ja tehtiin vaan ihan lyhyitä treenipätkiä. Ensi kerralla ei sitten käydä juoksemassa ennen treenejä. Hepun kanssa täytyy käydä lenkillä juuri ennen treenejä, koska muuten energiaa on liikaa eikä keskittymisestä tule mitään. Yleensä noin 0,5-1h kävely toimii parhaiten.
Keskiviikkona oli agility treenit. Nyt valmistautuminen onnistui hyvin. Heppu oli täynnä energiaa, mutta kuitenkin jaksoi keskittyä. Treenissä oli useampi aita peräkkäin, aitahyppy sivusta ja pituushyppy. Hepun kanssa aloitettii vielä yhdestä aidasta ja sitten kaksi peräkkäin. Yksi meni tosi hyvin, mutta kahden aidan takaa Hepun oli vaikea huomata palkkaa. Tämän rupesi luonnistumaan, kun päästiin vauhtiin. Seuraavalla vuorolla tehtiin pituushyppy ja aita sivusta. Pituushypyssä Hepulle laitettiin vaan yksi palikka. Heppu, joka pelaa aina varmaan päälle, otti kuitenkin kunnon hypyn. Hienosti meni. Aita sivusta ei tuottanut mitään ongelmaa. Heppu on ryhmän nuorin ja ainoa, jolla ei ole mitään kokemusta agilitysta aikaisemmin. Kouluttaja mielestä muiden tason kiinnisaaminen Hepun tempperamentilla ei ole pitkä projekti. Kotiläksynä namialustan käyttöönotto.
Perjantaina treenattiin sitten tokoa. Kurssilla ollaan tähän mennessä opeteltu seuraaminen, jäävä maahanmeno, luoksetulo ja paikkamakuu. Ensimmäisenä tehtiin kokeenomainen treeni, missä oli seuraaminen, jäävä maahanmeno ja luoksetulo. Palkata sai joka välissä ja epäonnistuneet suoritukset toistettiin, kunnes onnistui. Heppu oli ensimmäisenä. Seuraaminen meni ok. Heppu menetti kiinnostuksen ekassa lähdössä, mutta kun otettiin uusiksi lähti se heti mukaan. Käännös oikealla oli vaikeampi kuin käännös vasemmalla. Sitä täytyy treenata. Maahanmeno liikkeestä ei myöskään onnistunut ekalla; Heppu meni kyllä maahan, mutta rupesi haistelemaan ja nousi ylös. Toisella kerralla ei mitään ongelmaa, maahanmenoa voisi yrittää kuitenkin nopeuttaa. Haistelu on vaihtelevasti ongelmana. Musta tuntuu, että joku oli pudotellut nameja maahan, kun haistelusta ei meinannut tulla loppua. Luoksetulo oli todellinen onnistuminen. Odotus oli hyvä, vauhtia riitti ja luoksetulo suoraan sivulle. Nappi suoritus Heppu! Muiden tehdessä samaa sarjaa harjottelimme Hepun kanssa istu, maahan ja seiso käskyjä. Keskittyminen selkeästi parani loppua kohti, ja Heppu erotti käskyt toisistaan lähes aina. Seiso-käsky tarvitsee vielä välillä käsimerkin.
Ilmoittauduimme möllitokon mölliluokkaan 10.11. Veikkolaan. Mölliluokassa on seuraaminen taluttimessa, paikkamakuu 1min (saa olla koiran lähellä), yksi jäävä, luoksetulo ja hyppy. Palkata saa liikkeiden välissä ja kehua koko ajan. Vähän motivaatiota treeneihin :)
Kotona on lisäksi treenattu jalkojen välistä pujottelua, joka alkaa jo sujumaan. Uutena temppuna ajattelin kumarrusta, mutta se ei vielä onnitunut.

Tämän viikon uudet kiukuttelut:
Maanantain ja tiistain välisenä yönä alkoi kiukuttelu. Ensin Heppu heräsi yllättäen johinkin ja alkoi haukkumaan. Ensimmäisellä kerralla ei kestänyt, kun hetken, mutta toistui sitten puolen tunnin päästä. Ei auttanut muu kuin hakea koira makuuhuoneeseen ja laittaa ovi kiinni. Sitten onneksi meni ohi. Tämä kuitenkin jatkui myös seuraavana yönä, ja olimme varma, että meillä on nyt uusi ongelma. Mietittiin jo kaikkia ratkaisuja, mutta onneksi ongelma on nyt hävinnyt. Toinen uusi kiukkuilu, minkä Heppu keksi, oli aamujen viivytys. Tiistaiaamuna ilmeisesti väsytti niin paljon, että ei aamulenkki houkutellut. Niinpä Heppu päätti istua olohuoneessa, kun minä olin ovella huutamassa hauvaa lenkille (yleensä siis koiruli odottaa ulko-ovella, että minä olen valmis). Nameilla houkuttelemalla sitten päästiin lähtemään. Lenkillä oltiin kyllä intopiukeena. Sama ongelma keskiviikkoaamuna ja vielä torstainakin. Perjantaina sitten odoteltiin taas normaalisti ovella. Kummallisia pentukoiran aivotuksia.

Muuta hauskaa viikolla:
Tiistaina lenkkeiltiin labbis ystävän Ronjan kanssa. Tai siis Hepun mielestä ystävän, mutta Ronja pitää Heppua enemmänkin rasittavana natiaisena. Kivaa kuitenkin oli kaikilla ja Heppu pulahti vähän uimaankin..
Eilen ja tänään on käyty pitkillä aamulenkeillä, ja Heppu on toipunut rankasta viikosta nukkumalla ketarat sojolla ja repimällä leluja. Rakastettu pehmojalkapallo menetti viimeisetkin sisälmykset. Vaidossa laatikosta löytyi possu.
Lisäksi uskalsimme vihdoin ottaa esiin ensimmäisen karvamaton. Heppu viihtyikin matolla hyvin.

Toko-treenit ja rentouttava viikonloppu

Perjantaina oli taas odotetut toko-treenit. Aiheena paikkamakuu, maahanmeno sekä seisominen jäävissä liikkeissä ja luoksetulon odotus. Paikkamakuussa Heppu pysyi hyvin paikallaan, ja meni ensimmäisellä käskyllä maahan. Itse kiinnitin huomiota, että en vilkuillut koiraa käskyä antaessa. Aika ei ollut kovinkaan pitkä, mutta vierässä olevat koirat olivat aika levottomia, ilokseni Heppu ei juurikaan niistä välittänyt. Paikkamakuussa voisin lisätä matkaa sekä kiinnittää huomiota omaan asentoon ja käskyn antoon.

Jäävistä liikkeissä ollemme harjoitelleet jo maahanmenoa kokonaisena liikkeenä, kuitenkin niin että kyykistyn reilusti antaessani käskyn. Kouluttajan mielestä voisin jo vähentää apua. Täytyy kokeilla pelkällä suullisella käskyllä tai ihan pienen niiauksen kanssa ensin kotona. Seisomaan jääminen on Hepulle vaikeampaa. Harjoittelimme kiertämällä ja pysähtymällä. Se onnistui hyvin, mutta en uskalla vielä kokeilla kokonaista liikettä. Harjoittelimme vielä käskyjen erottamista, niin että peruutin, Heppu tuli perässä ja annoin käskyn "maahan", "istu" tai "seis". Heppu tarjosi helposti maahanmenoa, jos ei kuunnellut. Muutamien toistojen jälkeen homma rupesi kuitenkin onnistumaan. Hepulle tälläiset "kuuntelu"-harjoitukset tekevät todella hyvää.

Tähän asti Heppu jaksoi keskittyä todella hyvin. Välillä huomio kiinnittyi hajuihin ja ympäristöön, mutta sain sen käskyllä samantien takaisin. Viimeisen harjoituksen, luoksetulon odotuksen, alkaessa Heppu oli jo vähän levoton. Säännöllisellä palkkauksella pysyi kuitenkin perusasennossa odottamassa omaa vuoroaan. Odotuksen kanssa ei ollut mitään ongelmia. Koko tunnista saimme kehuja; Heppu olikin esimerkillinen oppilas. Kotona ennen treenejä Heppu oli oikea äkäpussi, onneksi pääsi purkamaan energiaa treenaamiseen. Illalla oli tyytyväinen ja rauhallinen koira :).

Viikonloppuna Heppu pääsi taas omaan paratiisiinsa. Lauantaina käytiin maalla jahtaamassa hiiriä, mökillä kaivamassa kuoppia, tapaamassa norwichinterrierikaveria Rekua ja vielä kirsikkana kakun päällä meidän kummipojan kanssa syömässä herkkuja. Sunnuntainakin Heppu pääsi leikkimään isossa pihassa, pitkälle lenkille ja vielä uimaankin. Nyt maistuukin sitten uni takan lämmössä.

Heppu Hepuli

Tarmokkaan pikku russelipojan elämä on täynnä mielenkiintoisia hetkiä. Hepun kanssa harrastamisesta ja puuhailusta on tullut myös minulle harrastus.

Heppu on ollut osa meidän perhettä nyt lähes puoli vuotta. Omapäistä pikkuterrieriä saa aina välillä muistuttaa, kuka on pomo. Heppu on kuitenkin ahkera työskentelijä ja nopea oppimaan.

Tähän blogiin kirjoittelen Hepun elämästä yleisesti, mutta myös treeneistä ja puuhailuista. Käymme tällä hetkellä tokossa, agilityssä ja treenaamme BH-kokeeseen. Kiinnostusta on myös pelastuskoirapuolelle. Lisäksi opettelemme erilaisia pikku temppuja kotona.